Lauantai 14.6.

Lähdimme aamulla viideltä ystävien luota taxilla Helsinki-Vantaalle. Juotiin aamukahvit portin 23 edessä. Päästiin koneeseen jo 6.30, kun lento lähti 7.00. Ystävämme kärsii lentopelosta ja lähes koko takaamme kuului syvää hengitystä, jolla hän rauhoitteli itseään. Edessä oli vielä kolme nousua ja laskua, kun meidän täytyi vaihtaa konetta Amsterdamissa. Edinburghiin on harvoin suoria lentoja, jos matkustaa budjetilla.

Koneessa oli välipalatyyppinen aamupalatarjoilu, mutta gluteenittomia vaihtoehtoja ei KLM:llä ollut. Erityisruokavaliolla olevan täytyy siis ilmoittaa ruokavaliostaan etukäteen tai ottaa koneeseen omat eväät. Teetä sentään sain :)

Meillä oli neljän tunnin vaihtoaika Amsterdamissa. Pojat kävivät kahvilla Harvest Marketissa, minä söin vähän välipalaa ja kävin sitten päikkäreille portaiden alle lähtöporttimme lähettyvillä. Olin ostanut uuden matkatyynyn ja pitihän se testata ;) Nukuin melkein pari tuntia, kunnes mieheni tuli herättelemään minua ja kertomaan, että menevät vielä shoppailemaan ennen koneeseen nousua.

Jatkoimme Amsterdamista Edinburghiin puolenpäivän jälkeen Hollannin aikaa. Lentoaika Edinburghiin oli vain puolitoista tuntia.

Laukut tulivat koneesta nopeasti ja kävelimme Airlink (bussi nro 100) pysäkille, joka vie Edinburghin keskustaan puolessa tunnissa. Airlink lähtee kotimaan lentojen tuloterminaalin (Domestic Arrivals) ovien edestä. Käänny laukkuhallin ovesta vasemmalle ja kävele n.100m. Juuri ennen Airlinkin pysäkkiä on lipunmyynti, josta voit ostaa lipun yhdensuuntaiselle matkalle (4£) tai ostaa valmiiksi menopaluun (7£), jolloin säästät 1£:n.

 

Princes Streetiltä, joka on Edinburghin "uuden kaupungin" pääkatu, jatkoimme bussilla 34 London Roadille, josta emäntämme Andrea tuli hakemaan meidät. Olimme varanneet majoituksemme Airbnb:stä, jossa ihmiset ympäri maailmaa tarjoavat majoitusta omassa kodissaan. Andrea vei meidät asunnolleen Holyroodissa, näytti pikaisesti asunnon ja lähti sitten ajamaan evakkoon äitinsä luo.

Jätimme vain tavarat kämpille ja lähdimme sitten syömään Jimmy Chung`s:iin. Paikka on jo muodostunut minun ja mieheni vakioravintolaksi Edinburghissa. Jimmy Chung´s tarjoaa kiinalaista ruokaa buffetpöydästä kahdella kattauksella, lounaan ja päivällisen. Lounas maksaa päivästä riippuen 8-9£ (klo.16.30 asti) ja päivällinen 12-15£. Buffetista löytyy sekä alku-, pää- että jälkiruokia niin kasvistyöjille kuin vegaaneillekin. Salaatit löytyvät hassusti jälkiruokapöydästä. Kahvi ja tee maksaa erikseen.

Ruokailun jälkeen pyörimme mahoinemme Princes Mall ostoskeskukseen. Pojat kävivät Whisky Shopissa ja minä ostin skottilaisia karkkeja, tableteja. Tablet, suuhun sulava, hampaita vihlovan makea, mureneva toffeentyyppinen makeinen on ehdoton suosikkini. Ostin myös Spiderman kellon kouluun menevälle pojalleni.

Käytiin vielä Rose Streetin Sainsbury´s:ssa ostamassa aamiaistarpeita. Sainsbury´s:lla on pieni mutta suhteellisen kattava valikoima gluteenittomia ja myös muihin erikoisruokavalioihin sopivia tuotteita FreeFrom- hyllyssä. Maitohyllystä löytyy myös Arlan laktoositonta maitoa.

Hyppäsimme Sainsbury´s:n edestä bussiin, joka oli menossa London Roadin suuntaan. Tulimme kaikki väsyneinä kämpille. Katselimme jonkin aikaa telkkaria ja pojat lähtivät sitten ostamaan ystävällemme hammasharjaa. Pubireissuksihan se meni ja minä olin jo nukahtanut, kun miehet tulivat "kotiin" kymmenen aikaan.

 

Sunnuntai 15.6.

Heräsin aamulla jo kahdeksalta, kun pojat vielä nukkuivat. Tein hissukseen aamupalaa ja hipsin sen kanssa takaisin makkariin avoimen ikkunan ääreen. Pulut kurluttivat kovaäänisesti talon katolla, kun kirjottelin päiväkirjaa.

Pojat lähtivät kymmeneltä kävelemään Arthur´s Seatille. Kävin suihkussa ja valmistauduin päivää kahden skottiystäväni kanssa kaupungilla. 

Ystäväni tulivat hakemaan minut autollaan puoli kahdeltatoista asuntomme edestä. Oli aivan ihanaa nähdä molemmat monen kuukauden jälkeen! Ajoimme Gilmertoniin, kaupunginosaan Edinburghin eteläpuolella. Ystäväni olivat varanneet meille opastetun kierroksen Gilmerton Cove:ssa. 

Gilmerton Cove on maan alle hiekkakiveen louhittu tila huoneita ja käytäviä, joiden tarkoitusta ei tiedetä. Cove:ssa asui Patersonin perhe 1700- luvulla ja perheen isä, seppä George Paterson, väitti itse louhineensa paikan viidessä vuodessa. 1800- luvulla huoneet ja käytävät tutkittiin arkeologien avulla ja he arvioivat, että tilat on louhittu jo 1000 vuotta aikaisemmin paljon alkeellisemmilla työkaluilla. Käytävät ovat aikanaan jatkuneet kilometrien päähän eri kohteisiin, mm. erään talon alle, jonka varakas edinburghilainen perhe omisti. Talo on jo purettu ja sen paikalle on rakennettu ruokakauppa. Käytävät ovat romahtaneet tai niin huonossa kunnossa, ettei niihin ole enää turvallista mennä.

Cove on saattanut olla jonkinlainen varakkaiden ihmisten väestönsuoja, johon tarvittaessa saattoi piiloutua. Covessa on makuu- ja ruokailutiloja, kaivo, viemäri, keittokuoppia sekä kappeli. Sillä on saattanut vuosisatojen aikana olla moniakin käyttötarkoituksia. Esim. kappelin kiviseen pöytään on kaiverrettu kissan kuva sekä vapaamuurarien tunnus.

Vapaamuurarien tunnus ja kissa kaiverrettuna kappelin pöytään

Coven mysteerin ihmettelyn jälkeen menimme lounaalle Wetherspoon:iin Edinburhgin keskustaan. Listalla alkuruokana tarjottavat nachot guacamolella, salsalla ja kermaviilillä sekä juustolla kuorrutettuna saa pyydettäessä myös pääruoan kokoisen. Jätimme jälkiruoan väliin, koska meillä oli suunnitelmissa ajaa Rosliniin ja vierailla Rosslyn Chapel:ssa.

Rosslyn Chapel on aivan ihana pikkuinen kirkko, joka on tuttu myös kirjasta/ elokuvasta DaVinci koodi. Kappelilla on oma maskottinsa, kissa nimeltä William. William nukkui seinän viertä kiertävällä kirkonpenkillä välittämättä tippaakaan oppaan jaarituksista ja edestakaisin kävelevistä turisteista. Istuin hetken Williamia silitellen, eikä kisu korvaansa lotkauttanut.

Ehdin ottaa muutamia kuvia kirkon kryptassa ja kirkkosalissa ennenkuin opas keskeytti puuhani. Kuvaaminen kirkossa on kielletty muiden vieraiden häiritsemiseen vedoten. Todellinen syy taitaa kuitenkin olla kirkon gift shopissa myytävien postikorttien myynnin edistäminen... 

Rosslyn Chapel

William the Chapel Cat <3

Takaisin kaupunkiin ajettaessa kopattiin miun mies ja meidän ystävä kyytiin ja mentiin kokeilemaan deepfried Mars bar eli uppopaistettua Marsia fish and chips paikkaan. Mars oli paistamisen aikana muuttunut yllättävän sitkeäksi ja maistui kyllä hyvältä jäätelön kanssa.

Olin tapaamassa vielä yhden ystävän tänään, joten ystäväni heitti ensin pojat kämpille ja minut sitten Waverly Bridge:lle. Tämä ystäväni tuli Glasgowsta miehensä ja vanhimman poikansa kanssa tapaamaan minua Edinburghiin <3 Oli ihanaa tavata ihminen, jota en ollut koskaan ennen tavannut oikeassa elämässä, vaikka olimme olleet kavereita Facebookissa jo vuosia. Tapaamisessa ei kuitenkaan ollut minkäänlaista vaivaantuneisuutta. Juoksimme toisiamme vastaan ja halasimme, kun näimme toisemme saapuvan. Menimme Jimmy Chung`s:iin, jossa ystäväni perhe söi illallisen, minä otin vain teen mässäilypäivän päätteeksi. 

Pitkän, mutta aivan ihanan päivän päätteeksi kävin vielä ruokaostoksilla Meadow Bank:in Sainsbury´s:lla. Löysin kissoille valeluliosta sekä punkkeja että matoja vastaan ja ostin niitä molempia kaksi pakettia kumpaakin. Näitä ei Suomesta saa ilman eläinlääkärin reseptiä. Kissojen tuliaisiin meni paljon enemmän rahaa kuin olin budjetoinut tälle päivälle, mutta olin ollut niin säästeliäs edellisenä päivänä, että ei voi tästä moittia.

Pojat lähtivät vielä pubille, kun tulin kämpille ennen yhdeksää. Minä menin nukkumaan melkein heti. Huomenna olisi vielä yksi kokonainen päivä Edinburghissa. Tiistaina pitää jo lähteä kotiin heti puolenpäivän jälkeen. Onko pakko jos ei taho?!

 

Maanantai 16.6.

Pojat nukkuivat taas vähän pidempään kuin minä. Söin aamupalaa, kun pojat heräilivät ja lähdettiin sitten kaupungille. Pojat menivät pubiin englantilaiselle aamiaiselle, minä jäin valkkailemaan kaikkee ihanoo Wyrd Shopista. Wyrd Shop on tällä hetkellä (6/14) auki epäsäännöllisesti, joten sinne kannattaa soittaa/ meilata etukäteen, jos aikataulu on tiukka. Juttelin myyjän kanssa suomenuskosta ja Kalevalasta, jonka myyjä yllättäen tunsi ja oli lukenutkin(!). Ostin uuden padan, kahvimukin (joka hajosi lentokoneessa), muutaman puolijalokiven ja takiaissuitsuketta, joka tuoksuu poltettaessa makeahkolle nuotiosavulle.

Kävelin ylös Royal Milea ja jäin The Inn on the Mile pubin (tarjoaa myös majoitusta) rappusille kirjoittamaan kortteja Suomeen. Kun pojat liittyivät takaisin seuraani, menimme ystävämme kanssa Mary King´s Close:iin. Mieheni lähti silläaikaa shoppailemaan tuliaisia. Kävimme mieheni kanssa Mary King´s Close:ssa häämatkalla 8 vuotta sitten, joten oli ihan hauska käydä siellä uudestaan. Pieniä juttuja oli tullut lisää, vaikka tarinat toki olivat pysyneet samoina.

Royal Mile

Mary King´s Close on Edinburghin vanhan kaupungin ylöspäin suuntautuneen rakentamisen takia maan alle jäänyt katu, jonka viimeinen asukas muutti pois 1900- luvun alussa. Opastetulla kierroksella pääsee tutustumaan kadun asuntoihin, työtiloihin ja niihin liittyviin tarinoihin rutosta, murhista ja arkipäivän elämästä vuosisatojen takaa. 

Kierroksen jälkeen jäimme ystävämme kanssa kahville odottelemaan miestäni. Mieheni saavuttua suunnittelimme lounaalle lähtöä. Päädyimme Garfunkel´s:iin, jossa saa simppeliä, mutta hyvää ruokaa. Otin taas nachoja, jotka sopivat parhaiten ruokarajoitteisiini. Vain salsa ja jalopenot piti jättää annoksesta pois. Palvelu oli todella ystävällistä ja ilmapiiri rento.

Ruoan jälkeen lähdin yksikseni kävelemään kämpille. Pojat lähtivät pubille. Taas. Kämpillä purin ostoskassit ja pötkähdin sängylle lepäämään. Heräsin kaksi ja puoli tuntia myöhemmin siihen kun pojat tulivat takaisin kyliltä. 

Lähdimme vielä illaksi takaisin Royal Mile:lle. Tarkoituksena oli mennä World´s End pubiin ja ottaa viskit juuri ennen matkaamme menehtyneen ystävämme muistolle. World´s End oli kuitenkin niin täynnä, että emme mahtuneet pöytään. Tarjoilija kuitenkin ystävällisesti suositteli meille toista pubia ja kävelimme Royal Milea hieman ylöspäin Whiski pubiin.

 

Whiski pubissa olikin todella mukava tunnelma, persoonallinen sisustus ja hyvää ruokaa. Istuttiin ensin terassilla ja juotiin viskit edesmenneelle ystävällemme sinne jonnekin. Siirryttiin sitten sisälle syömään. Whiskin vegeburgeri oli aivan mielettömän hyvää. Ruokarajoitteideni vuoksi jouduin jättämään annoksesta pois sipulin, tomaatin ja sämpylät, mutta annos oli silti todella maukas (kasvispihvi, grillattuja kasviksia ja ranskalaisia). Jälkkäriksi otin skottilaista jäätelöä, mikä sekään ei pahaa ollut.

Lähtiessämme Whiskystä etsimme mieheni kanssa sopivan paikan "love lockillemme", jonka olin hankkinut miehelleni joululahjaksi. Koska olimme viettäneet häämatkamme Edinburghissa, halusimme myös jättää love lockimme sinne. Melrose Closen edestä löytyi rauta-aita, johon kiinnitimme lukon. Avaimen tiputimme lähimpään viemäriin, koska perinteistä jokea tai järveä ei ollut käsillä. Yleensä love lockit lukitaan sillan kaiteisiin ja avain heitetään veteen.

Pojat lähtivät suosikkiharrastuksensa pariin pubille ja minä lähdin kävellen kämpille. Tänään minun ei tarvinnut kauan odotella poikia kotiin, kun mieheni jo pötkötteli vieressäni sängyssä. Huomenna olisi kotiinlähtö edessä...

 

Tiistai 17.6.

Tänään oli sitten pakko lähteä kotiin, vaikka ei olisi millään halunnut. Minua olisi nukuttanut ihan hirveästi, kun mieheni herätti minut yhdeksältä. Parin tunnin päästä pitäisi jo lähteä kentälle. Söin aamupalaksi viimeisiä ruokia jääkaapista ja siistin keittiötä heittämällä pois ruoanjämiä ja tiskaamalla. Lähdettiin puoli kymmenen aikaan kämpiltä. Lukitsin oven ja pudotin avaimen postiluukusta kuten Andrea oli pyytänyt.

Poikien piti vielä käydä intialaisessa syömässä Royal Milella, mutta mikään sopiva ravintola ei ollut auki. Sovimme, että menemme eri teitä ja tavataan Waverly Bridgellä, mistä Airlink lähtisi. Käpsyttelin matkalaukun kanssa alas Princes Streetille ja kävelin Princes Mall:in aukiolle, jolla mutustelin pähkinöitä ja laukkuun jäänyttä short bread:ä (paikallinen teen kanssa syötävä pikkuleipä). Kaksi miestä tuli kysymään apuani siinä istuessani: toinen pyysi 3£ junalippuun ja toinen tietä Cowgate:lle. Tuli hyvä mieli, kun sain autettua kumpaakin. 

Mieheni tuli jonkin ajan päästä ja menimme yhdessä kahville Costa:an odottamaan ystäväämme. Kun hän oli taas mukana porukassamme, meidän piti jo mennä Airlink:in pysäkille ja lähteä kentälle. 

Kentällä valmistauduin taas maksamaan ruumaan menevästä matkalaukusta, mutta ilman etukäteen tehtyä check-in:iä laukku maksoikin tuplasti enemmän kuin Helsingistä lähtiessä, 30€ (KLM. Tarkista muiden lentoyhtiöiden hinnat)!! Siis jos vain mahdollista niin tee lähtöselvitys jo kotona/ hotellissa mennen tullen ennen kentälle lähtöä niin säästät 45€...

Lento Amsterdamiin meni todella nopeasti. Edessä olisi vielä neljän tunnin vaihtoaika ennenkuin pääsimme Helsingin koneeseen.